Artikkelit

Mitä työntekijän täytyy ymmärtää valmentavasta johtamisesta?

Organisaatioissa halutaan kasvattaa valmentavan johtamisen kulttuuria. Mutta hoksataanko samassa yhteydessä vahvistaa myös työntekijöiden taitoa olla valmentavasti johdettavia?

Yhä useammat organisaatiot haluavat rakentaa valmentavan johtamisen kulttuuria. Johtajat ja esihenkilöt innostuvat sen mahdollisuuksista, mutta työntekijän näkökulmasta muutos ei ole aina helppo ja aiheuttaa jopa vastarintaa. Jos valmentava johtaminen ymmärretään väärin, se voi tuntua sekavalta tai jopa siltä, että vastuu sysätään yksin työntekijälle.

Jotta muutos sujuisi paremmin ja johtamiskulttuuria pystytään todella muuttamaan, on tärkeää, että myös työntekijät ymmärtävät, mitä valmentava johtaminen tarkoittaa ja miten se käytännössä muuttaa tiimin arjen dynamiikkaa. Muutoin tiedossa on pahoja kulttuurisia kasvukipuja ja oman johtamisensa kehittäminen voi tuntua esihenkilöiden mielestä pahimmillaan aivan mahdottomalta.

 

Mitä johdon täytyy käsitellä työntekijöidensä kanssa, hyvissä ajoin, kun valmentavaa johtamistyyliä lisätään?

  1. Valmentava johtaminen ei tarkoita, että esihenkilö katoaa. Valmentava johtaja ei jätä työntekijää yksin, vaan hänen roolinsa muuttuu enemmän rinnalla tukijaksi, sparraajaksi ja oleellisten kysymysten esittäjäksi, entisen käskevän ja vastausautomaattiroolin sijaan. Lopputulos: Työntekijän toimijuus kasvaa – esihenkilölle jää enemmän aikaa kohtaavaan johtamiseen.
  2. Tavoitteet eivät katoa – vaan kirkastuvat. Tavoitteet pysyvät selkeinä ja selkeytyvät entisestään, mutta niiden saavuttamisessa annetaan enemmän tilaa omille ratkaisuille. Tämä vaatii työntekijältä aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta sekä mahdollistaa dynaamisemman tekemisen ja uudistumisen kulttuurin.
  3. Palautteen määrä kasvaa – ja sen luonne muuttuu. Valmentava esihenkilö antaa paljon palautetta, mutta usein luontevasti arjessa, keskustelun ja kysymysten muodossa. Työntekijältä odotetaan valmiutta reflektoida ja kertoa omia näkemyksiään.
  4. Vastuu ja vapaus kulkevat käsi kädessä. Vapaus tehdä työtä omalla tavallaan tuo mukanaan lisää vastuuta. Työntekijän pitää osata priorisoida ja tehdä päätöksiä ja ymmärtää, että keskustelemalla näihin saa myös tukea.
  5. Keskustelu on tärkeä osa työtä. Valmentava johtaminen perustuu dialogiin. Dialogi puolestaan mahdollistaa kasvun ja uudistumisen. Työntekijältä kysytään usein: “Mitä sinä ajattelet?”, “Mitä vaihtoehtoja näet?”, “Mitä voisimme kokeilla?”. Johtajan tehtävä on olla hyvä johtamisessa ja systeemisessä ajattelussa, ei niinkään alansa paras ammattilainen. Johtamisen ammattilaisena, hän saa alansa ammattilaiset onnistumaan työssään, mm. laadukkaalla vuorovaikutuksella.
  6. Kyse on luottamuksesta ja työntekijän asiantuntijuuden arvostamisesta.Valmentava johtaminen rakentuu luottamukselle: esihenkilö luottaa, että työntekijä pystyy, osaa ja haluaa kehittyä. Työntekijältä se edellyttää avoimuutta ja rohkeutta oppia uutta. Joskus tuo puoli pitää herätellä itsestään uudestaan. Työntekijän tehtävä on auttaa esihenkilöään onnistumaan johtamisessa: Esihenkilöllä ei ole kristallipalloa, jolla hän tietäisi mitä ihmisten päässä liikkuu, mitä kukin tarvitsee tai miten kaikki tehdään muuttuvassa maailmassa. Esihenkilö johtaa tiedolla ja auttaa asiantuntijoita onnistumaan työssään. Työntekijän tehtävä on osaltaan varmistaa riittävä tiedon kulku.
Valmentava johtaminen kasvattaa työntekijän toimijuuden kokemusta, joka on myös yksi mielenterveyden peruspilareista.

 

Taidot, jotka auttavat työntekijää onnistumaan työssään valmentavan johtamisen kulttuurissa.

Jotta yhteistyö valmentavan johtajan kanssa tuottaa parasta mahdollista hedelmää, työntekijän kannattaa vahvistaa ja kehittää itsessään seuraavia taitoja:

  • Itseohjautuvuus – vastuun ottaminen omasta työstä ja päätöksistä.
  • Ongelmanratkaisukyky – ratkaisujen pohdinta ja niistä sparrailu kollegojen kanssa, jo ennen kuin vie ongelman esihenkilölle.
  • Vuorovaikutustaidot – kuunteleminen, oman näkemyksen sanoittaminen ja rakentava keskustelu.
  • Palautteen vastaanottaminen ja antaminen – avoimuus palautteelle ja rohkeus antaa sitä myös muille.
  • Oppimishalu ja uteliaisuus – muutoksen näkeminen mahdollisuutena.
  • Itsereflektio – oman toiminnan tarkastelu ja kehityskohteiden tunnistaminen.
  • Priorisointi ja ajanhallinta – vapauden ja vastuun tasapainottaminen. Kyky tunnistaa ja valita tavoitteiden kannalta olennaiset tehtävät.
  • Luottamuksen rakentaminen – avoimuus ja sitoutuminen yhteistyöhön.
  • Johtajakuva ja ihmiskuva – ”Johtajan pitäisi tietää” ja ”ei kuulu minun tehtäviini” – ajattelusta kohti ”Kuinka autamme toisiamme onnistumaan” -ajattelua.

 

Valmentava johtaminen ei ole keino jättää työntekijä yksin, vaan tapa vahvistaa osaamista, onnistumista ja sitoutumista. Valmentava johtaminen on yksi tärkeä organisaatioiden tärkeistä keinoista sopeutua monimutkaisiin ja alati muuttuviin toimintaympäristöihin. Mitä paremmin työntekijä ymmärtää valmentavan johtamisen periaatteet ja kehittää tarvittavia taitoja, sitä sujuvammin uusi johtamiskulttuuri toimii arjessa – ja sitä enemmän hyötyä siitä syntyy koko työyhteisölle. Valmentavassa johtamiskulttuurissa yleensä kasvavat sekä tuottavuus että hyvinvointi.

author-sign

Saattaisit myös pitää näistä

Ota yhteyttä

Figureout tarjoaa johdon, esihenkilöiden ja tiimien valmennusta vahvaan käyttäytymistieteiden ja liiketalouden osaamiseen pohjautuen. Figureoutin vahvuus on laaja-alainen ymmärrys ihmisen ja tiimien johtamisesta, tiimien toiminnasta sekä niiden kehittämisestä.