Yhä useammalle organisaatiolle itseohjautuva ongelmanratkaisu ja parviajattelu työyhteisötaitoina ovat elintärkeä osa kilpailukykyä ja niitä halutaan kehittää.
Monet työpaikat haluavat tällä hetkellä investoida työyhteisönsä sisäisen yhteistyön kehittämiseen. Tavoitteina on usein työntekijöiden työnsä omistajuuden ja vastuun kantamisen lisääminen. Laadukas sisäinen yhteistyö on tunnistettu tärkeäksi tuottavuustekijäksi, mutta myös erittäin tärkeäksi osaksi työssä jaksamista; Ihminen haluaa saada asioita aikaan.
Kun yhteistyön ja vastuunottamisen pohja on kunnossa, osa organisaatioista haluaa tai joutuu ottamaan vielä seuraavankin askeleen. Yhä useammalle tämä seuraava askel on elintärkeä osa kilpailukykyä: Itseohjautuva ongelmanratkaisu ja parviajattelu työyhteisötaitoina.
Miten työyhteisön vastuunkantoa, luovuutta ja itsenäistä ongelmanratkaisukykyä kehitetään?
Luovan ongelmanratkaisun tai uutta tuottavan ajattelun kasvattaminen lähtee ongelman tunnistamisesta oikein. Mikä on se todellinen juurisyy, joka estää meitä tässä työyhteisössä ajattelemasta luovasti tai ottamasta vastuuta ongelmien itsenäisestä ratkaisemista?
Molemmat edellä kuvatut tason nostot ovat erinomaisia ja kunnioitusta herättäviä tavoitteita. Organisaatio yleensä itse tietää jo jollakin tasolla, millainen kasvu työyhteisönä on tehtävä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ottautuminen kehittämiseen vaatii johdolta uskoa siihen, että näinkin abstrakteille asioille voidaan tehdä jotain ja että ihmiset ovat kyvykkäitä oppimiskykyisiä.
Kuten kaikki muukin kehittäminen, luovan ongelmanratkaisun tai uutta tuottavan ajattelun kasvattaminen lähtee ongelman tunnistamisesta oikein. Mikä on se todellinen juurisyy, joka estää meitä tässä työyhteisössä ajattelemasta luovasti tai ottamasta vastuuta ongelmien itsenäisestä ratkaisemista?
Monessa ongelmassa tärkeintä on määritellä itse ongelma oikein (problem framing). Tämä on erityisen tärkeää, kun kehitetään ihmisiin ja ihmisten väliseen dynamiikkaan liittyviä asioita. Läheskään aina asiat ja syyt eivät ole sitä, miltä alkuun näytti. Jäävuoren huipun alla on paljon kiinnostavia ilmiöitä. Ryhmädynamiikkaan ja parviajatteluun erikoistunut asiantuntija pystyy tekemään abstraktista kehityskohteesta helpommin hahmotettavan, pilkkomaan juurisyyt ihmisen kokoisiin kehityskohtiin ja laatimaan työyhteisön kasvulle road mapin. *
Juurisyyt tunnistetaan yhdessä työyhteisön kanssa. Työyhteisössä itsessään on viisaus, rinnalle tuleva asiantuntija voi auttaa viisauden sanoittamisessa ja sen muuttamisessa kehitystavoitteiksi. Usein myös ongelmanratkaisua ja luovaa ajattelua tuottavan dialogin fasilitoinnissa tai opettelussa tarvitaan tukea. Jokainen voi oppia taitavaksi keskustelijaksi ja ajattelijaksi.
Tyypilliset kehitysaskeleet kohti luovaa, vastuuta ottavaa ongelmanratkaisua
Tyypillisen parviajattelun ja vastuuta ottavan ongelmanratkaisun kehittymisen polku kulkee suunnilleen seuraavia kehitysaskeleita tai moduuleita pitkin. Kaikkien ei toki tarvitse aloittaa ensimmäiseltä askelmalta, jos pohjat ovat jo kunnossa.
1. Psykologinen turvallisuus
2. Hyvät vuorovaikutustaidot
3. Erilaisuuden ymmärtäminen
4. Keskustelukulttuuri ja sparrailun taito
5. Kollektiivinen asiantuntijuuden kasvattamisen taito
6. Valmentava johtamiskulttuuri
7. Keskustelun fasilitointitaidot
8. Järjestelmällinen ongelmanratkaisu
9. Toimeenpanokyvykkyys
Toivottavasti saat tästä artikkelista luottamusta siihen, tavoitteenne on saavutettavissa. Ehkä kehittämisen askelmerkitkin hahmottuvat vähän paremmin. Kannustan ottamaan tämän kaltaisen työyhteisön ja johtamisen kehittämisen osaksi strategisia tavoitteitanne, etenkin jos tulevien vuosien tavoitteenne edellyttävät tasokasta yhteistyötä, asiantuntijuuden jakamista tai entistä parempaa toimeenpanokykyä kaikilta organisaation jäseniltä. Teillä on todennäköisesti vielä kyvykkäämpää ja fiksumpaa porukkaa töissä mitä ajattelittekaan!

