Artikkelit

Johtajan kiintymyssuhdetyyli näkyy monella tapaa työpaikan arjessa.

Kiintymyssuhdetyyli voi vaikuttaa mm. siihen, millaiseen johtamiseen ja johtajuuteen johtaja itse uskoo. Mieli on taitava perustelemaan itselleen tunnepuolen valintoja järkiperäisin syin.

Kiintymyssuhteet ovat omissa korvissani saaneet jo melkein kirosanan viran, sillä viime vuosina niistä on puhuttu paljon monen korvaan ahdistavassakin kiintymyssuhdevanhemmuuden viitekehyksessä. Kiintymyssuhdeteoria on kuitenkin alun perin valtavan hyvä teoria ja selittää paljon ihmisen käyttäytymistä ihmissuhteissa. Kiintymyssuhdevanhemmuuden ympärillä olevan keskustelun yhteydessä teoria kuitenkin tullut osittain väärin ymmärretyksi.

Johtajan kiintymyssuhdetyyli vaikuttaa moniulotteisesti työpaikan ryhmädynamiikkaan ja tässä artikkelissa kuvataan näitä moninaisia vaikutuksia. Kiintymyssuhdetyylien ymmärtäminen voi antaa arvokkaita oivalluksia johtajan käyttäytymisestä, vahvuuksista ja kehityskohteista. On tutkittu, että johtajat, jotka tunnistavat oman kiintymyssuhdetyylinsä ja sen vaikutukset johtajuuteensa, pystyvät johtamaan itseään paremmin vuorovaikutuksessa sekä haastamaan itseään oppimaan joustavampia tapoja olla ihmissuhteissa ja johtajana.

Neljä kiintymyssuhdetyyliä

Ennen kuin jatkat lukemista, muista ettet lähde diagnosoimaan itseäsi tai muita, vaan ota tämä tämä näkökulma huomioon yhtenä ihmisten ymmärtämisen välineenä.

Kiintymyssuhdeteoria syntyi psykologisen tutkimuksen piirissä 1960-70-luvuilla. Tuolloin havaittiin, että varhaislapsuuden vuorovaikutus hoitovastuussa olevien aikuisten kanssa luo lapselle tietyn tavan luoda suhteita ja vuorovaikuttaa oman hoitavan aikuisen sekä muiden ihmisten kanssa. Näiden tyylien on huomattu vaikuttavan pitkin elämää myös henkilön aikuisuuden ihmissuhteissa ja rooleissa, kuten johtajuudessa.

Kiintymyssuhdetyyli voidaan jakaa 4 yleisimmin esiintyvään tyyliin:

  • Turvallinen kiintymyssuhde omaan huoltajaan/vanhempaan: Tällaiset henkilöt tuntevat olonsa mukavaksi sekä läheisyyden ja itsenäisyyden kanssa. Heillä on usein positiivinen näkemys itsestään ja muista ja ihmissuhteiden solmiminen on luontevaa. Empatian kokeminen on helppoa. Lapsuudessa suhde pääasiassa hoitavaan aikuiseen on todennäköisesti ollut johdonmukainen ja turvallinen. Lapsen tarpeisiin on vastattu, mutta ei kuitenkaan niin innokkaasti, että lapsi olisi menettänyt kyvyn tunnistaa omia tarpeitaan tai kyvyn selvitä haasteista myös itsenäisesti.

Mikäli lapsen tarpeisiin on vastattu heikosti, epäjohdonmukaisesti tai hänen hoitonsa on ollut jollakin tavalla emotionaalisesti etäistä, kiintymyssuhteesta hoitajaan ja kiintymyssuhdetyylistä muodostuu turvaton jollakin seuraavista tavoista:

  • Ahdistunut kiintymyssuhde: Henkilöt kaipaavat läheisyyttä, mutta pelkäävät myös hylkäämistä. He voivat vaikuttaa takertuvilta tai ylenpalttisen riippuvaisilta. Lapsuudessa henkilö on todennäköisesti jäänyt vaille huomiota tai tullut tunteissaan ohitetuksi. Aikuisena henkilö on taipuvainen huolestuneisuuteen ja heikkoon itsetuntoon. Toisiin luottaminen on vaikeaa, samaan aikaan kun ihminen kuitenkin tekee kaikkensa saadakseen toisten hyväksyntää.
  • Välttelevä kiintymyssuhde: Nämä henkilöt puolestaan suosivat itsenäisyyttä välttääkseen haavoittuvuutta. He vaikuttavat ulospäin itsevarmoilta ja pitävän asiat hallinnassaan, mutta taustalla on enemmänkin kyvyttömyyttä ilmaista aitoja tunteita tai todellisia ajatuksia. Henkilöt usein vähättelevät ihmissuhteiden merkitystä ja voivat vaikuttaa etäisiltä. Henkilö kokee syvästi ja tiedostamattaan ympäristönsä turvattomaksi, olipa missä tahansa. Lapsuudessa on voinut olla selvää kaltoin kohtelua tai hylkäämisen kokemuksia.
  • Pelokas-välttelevä kiintymyssuhde (sekamuotoinen): Nämä henkilöt ovat yhdistelmä kahta edellistä ja käyttäytyminen ihmissuhteissa on ennalta-arvaamatonta. Henkilöt haluavat läheisiä suhteita, mutta pelkäävät myös loukkaantumista. Tällaisen henkilön käyttäytyminen saatetaan kokea arvaamattomana ja siten myös epäluotettavana.

Kiintymyssuhdetyylin vaikutus johtajuuteen

”Johtamisen onnistumisen kannalta ei niinkään ole merkityksellistä, mikä johtajan kiintymyssuhdetyyli on, vaan kuinka hyvin hän tuntee itsensä, kuinka nöyrä hän on itsetuntemuksensa suhteen, ja kuinka hyvin hän osaa johtaa itseään”

Turvallisen kiintymyssuhteen vaikutus johtajuuteen: Turvallisesti kiintyneet johtajat ovat yleensä itsevarmoja, keskustelevia ja toisia tukevia. He luovat luottamusta ja yhteistyötä tiimeissään, ovat avoimia palautteelle ja pystyvät hallitsemaan stressiä tehokkaasti.

Ahdistuneen kiintymyssuhteen vaikutus johtajuuteen: Ahdistuneesti kiintyneet johtajat voivat kamppailla päätöksenteon kanssa ja kaipaavat jatkuvaa vahvistusta. He voivat olla erittäin empaattisia ja hyviä ymmärtämään tiimin jäsenten tunteita, mutta saattavat myös mennä ikään kuin lukkoon omien pelkojensa ja ahdistustensa vuoksi. Iso riski ylisuorittamiseen ja muiden puolesta tekemiseen. Toisaalta ahdistuneesti kiintynyt johtaja on kova tekemään töitä ja kehittämään itseään jatkuvasti.

Välttelevän kiintymyssuhteen vaikutus johtajuuteen: Välttelevät johtajat voivat olla hyviä strategisessa ajattelussa ja itsenäisyyttä vaativissa positioissa, mutta heillä voi olla vaikeuksia empaattisuuden ja emotionaalisten yhteyksien muodostamisen kanssa. Eivät välttämättä ymmärrä näiden merkitystä. Yhteys toisiin ihmisiin jää pinnalliseksi. Heitä voidaan pitää kylminä tai vaikeasti lähestyttävinä, ”teflonina” mikä voi heikentää tiimihenkeä ja yhteistä moraalia.

Pelokas-välttelevä -kiintymyssuhteen vaikutus johtajuuteen: Nämä johtajat voivat olla arvaamattomia ja epäjohdonmukaisia. Joskus tukevia ja toisinaan vetäytyviä. Heidän kaksijakoisuutensa voi luoda sekaannusta ja epävakautta tiimissä, mikä voi johtaa mm. luottamuksen ja yhtenäisyyden puutteeseen.

Todennäköisin johtamistyyli

  1. Transformaationaalinen johtajuus:Turvallisesti kiintyneet johtajat ilmentävät usein transformaatiomaista johtajuutta. He inspiroivat ja motivoivat tiimiään, luovat positiivisen ja osallistavan ympäristön ja kannustavat henkilökohtaista ja ammatillista kasvua. Viime vuosina kiinnostusta herättänyt aito/autenttinen johtajuus onnistuu turvallisesti kiintyneiltä johtajilta luontevasti.
  2. Palveleva johtajuus: Ahdistuneesti kiintyneet johtajat voivat menestyä palvelevina johtajina korkean empaattisuutensa sekä ja halunsa tukea ja hoivata tiimin jäseniä ansiosta. Toki heidän täytyy opetella hallitsemaan ahdistustaan välttyäkseen uupumukselta.
  3. Transaktionaalinen johtajuus: Välttelevät johtajat voivat suuntautua kohti transaktionaalista johtajuutta, keskittyen tehtäviin, palkintoihin ja rangaistuksiin emotionaalisen sitoutumisen sijaan.
  4. Laissez-faire -johtajuus: Pelokkaasti välttelevät johtajat saattavat tahattomasti omaksua laissez-faire -johtamismistavan, tarjoten minimaalista ohjausta ja tukea, mikä voi johtaa mahdolliseen epäjärjestykseen ja suunnan puutteeseen tiimissä. Voi vältellä hankalia johtamistilanteita ja tarpeellistakin vaatimista.

Kenestä paras johtaja?

Johtamisen onnistumisen kannalta ei niinkään ole merkityksellistä, mikä johtajan kiintymyssuhdetyyli on, vaan kuinka hyvin hän tuntee itsensä, kuinka nöyrä hän on itsetuntemuksensa suhteen, ja kuinka hyvin hän osaa johtaa itseään. Ei ole mistään näkökulmasta viisasta alkaa rekrytoimaan vain tietyntyyppisiä ihmisiä, koska tarvitsemme erilaisuutta. Psykologisesti turvallinen työpaikka on turvallinen erilaisille ihmisille, myös erilaisin kiintymyssuhdetyylein kulkeville ihmisille.

On hyvä huomioida, että kiintymyssuhdetyylin kaltaista käyttäytymistä voivat aiheuttaa myös myöhemmän elämän kokemukset ja traumat ihmissuhteissa ja suhteessa yhteiskuntaan. Nämä voivat olla ihmisen elämän mittaisen kasvun kannalta hyviä tai huonoja, korjaavia tai hajottavia kokemuksia. Kiintymyssuhdetyyli voi hyvinkin muuttua elämän aikana.

Oman kiintymyssuhdetyylinsä kanssa toimeentulemisessa tärkeimpiä oivalluksia on ehkä se, että oman kiintymyssuhdetyylin muodostaneet ihmissuhteet vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten asetumme vuorovaikutukseen muiden kanssa, mutta ne eivät ole ainoa totuus ihmisten välisistä suhteista tai muiden tavasta ajatella meistä itsestämme.

author-sign

Saattaisit myös pitää näistä

Ota yhteyttä

Figureout tarjoaa johdon, esihenkilöiden ja tiimien valmennusta vahvaan käyttäytymistieteiden ja liiketalouden osaamiseen pohjautuen. Figureoutin vahvuus on laaja-alainen ymmärrys ihmisen ja tiimien johtamisesta, tiimien toiminnasta sekä niiden kehittämisestä.