Artikkelit

Ajattelusi pettää sinut joka kokouksessa — eikä se ole sinun vikasi

Älykäs organisaatio osaa johtaa myös omaa ajatteluaan.

Johtoryhmä päättää nopeasti ja yksimielisesti. Hyvä niin, ajattelet — kunnes huomaat viikon kuluttua, ettei kukaan joryssä oikeastaan kannattanut ehdotusta täysillä. Kukaan ei oikeasti sitoutunut päätökseen, osa ei edes kunnolla ymmärtänyt mistä puhuttiin. Eikä kukaan sanonut mitään, aikuiset ihmiset. Mitä ihmettä taas tapahtui?

Tervetuloa kognitiivisten* vinoumien maailmaan. Ne eivät ole merkki huonoista johtajista tai heikosta älykkyydestä, vaan hinta, jonka maksamme siitä, että aivomme yrittävät selviytyä valtavasta tietomäärästä rajallisella ajalla ja energialla. Ja ellemme ole näistä vinoumataipumuksistamme tietoisia, ne vaikuttavat juuri niihin supertärkeisiin asioihin, joista johtaminen koostuu: keitä palkataan, mihin riskeihin tai mahdollisuuksiin tartutaan ja kenen ääni kuullaan kun päätöksiä tehdään.

*Kognitio, mielen kyky vastaanottaa, käsitellä, tallentaa ja käyttää tietoa

 
Miksi älykkäimmän ja kokeneimmankin aivot oikaisevat mutkia

 

Kognitiivinen vinouma on systemaattinen, toistuva poikkeama järkiperäisestä arvioinnista ja havainnoinnista. Se syntyy, kun aivot käyttävät niille tyypillisiä ajattelun nyrkkisääntöjä nopeuttaakseen monimutkaisia päätöksiä ja päättelyä. Ilmiötä on tutkittu vuosikymmeniä psykologiassa, kognitiotieteessä ja käyttäytymistaloustieteessä. Vinoumat koskevat kaikkia, älykkyydestä tai kokemuksesta riippumatta. Myös kokenein johtaja ja terävin asiantuntija sortuu niihin — usein juuri silloin, kun luulee olevansa niiden yläpuolella.

Myös kokenein johtaja ja terävin asiantuntija sortuu merkittäviin päättelyn vinoumiin — usein juuri silloin, kun luulee olevansa niiden yläpuolella.

Tunnetuimpia esimerkkejä kognitiivisista vinoumista on neljä.

Vahvistusharha: Saa meidät etsimään ja huomaamaan tietoa, joka tukee jo olemassa olevaa käsitystämme — ja sivuuttamaan autuaasti sen, mikä olisi ristiriidassa sen kanssa. Esimerkiksi rekrytoinnissa tämä näkyy siinä, että ensivaikutelmasta pidetään tiedostamatta kiinni koko haastattelun ajan. Muutosten äärellä, ensimmäisenä mieleen syöpynyt riski saa huomion kiinnittymään vain tätä riskiä korostavaan informaatioon. Vahvistusharha vahvistuu erityisesti silloin, kun asiassa on tehty jo julkinen sitoumus. Vastalääkkeenä toimii tietoinen vastanäytön etsiminen ja se, että eriäviä näkemyksiä pyydetään aktiivisesti ennen päätöstä, ei vasta sen jälkeen.

Ankkurointiharha tarkoittaa, että nojaamme liikaa ensimmäiseen kuulemaamme lukuun tai tietoon. Palkkaneuvottelu ankkuroituu ensimmäiseen esitettyyn summaan, budjettikeskustelu edellisen vuoden lukuun — riippumatta siitä, olivatko ne koskaan oikein. Ankkuri voi olla tarkoituksellinen neuvottelutaktiikka tai täysin sattumanvarainen ilmiö. Hyödyllinen keino on tehdä oma itsenäinen arvio ennen kuin kuulee muiden lukuja tai ehdotuksia.

Ryhmäajattelu syntyy, kun ryhmän halu yhdenmukaisuuteen ja yksilöiden tarve kuulua yhteen ohittaa kriittisen arvioinnin. Sosiaalisena eläimenä ihminen ei sisimmässään halua olla se, joka jarruttaa hyvää yhteishenkeä, joten eriävät näkemykset jäävät sanomatta. Ryhmäajattelu on johtanut maailman historiassa katastrofaalisiinkin seurauksiin myös hyvin korkean tason päätöksen teossa. Tehdään esimerkiksi pitkän tähtäimen strategisia linjauksia, aivan vakuuttuneina yksimielisyydestä ja näytön pitävyydestä, vaikka jälkikäteen ajatellen näyttää ilmiselvältä, ettei kyseistä linjausta olisi pitänyt tehdä. Riski ryhmäajatteluun kasvaa tiiviissä, samanmielisessä ryhmässä ja kiireessä.

Halo-efekti puolestaa antaa yhden hyvän piirteen värittää koko kokonaisarvion. Karismaattinen persoona tulkitaan automaattisesti myös osaavaksi asiantuntijaksi — vaikka esitystaito ja asiantuntemus ovat kaksi eri asiaa. Halo-efekti vaikuttaa erityisesti rekrytoinnissa, suoritusarvioinneissa ja asiakastapaamisissa.

 

Kun ajatus vääristää sisäistä puhetta itselleen

 

Kognitiivisiin vinoumiin kuuluuvat myös vääristyneet tulkinnat itsestä ja omasta osaamisesta. Näistä tyypillisimpiä työelämässä ovat

·      mustavalkoajattelu (”epäonnistuin tässä, olen siis huono koko työssäni”),

·      ajatustenlukeminen (”hän varmasti ajattelee minusta huonosti”) ja

·      suodattaminen, (huomio tarttuu vain negatiiviseen palautteeseen, vaikka myönteistäkin olisi annettu.)

Nämä ajattelun ansat voimistavat stressiä ja heikentävät yhteistyötä — mutta niistä voi ja kannattaa myös oppia pois, kunhan ne ensin oppii tunnistamaan.

Organisaation kannattaa rakentaa rutiineja ja toimintatapoja, jotka tekevät hyvästä ajattelusta oletuksen eikä poikkeuksen. Se on paitsi psykologisesti valveutunutta johtamista, myös kilpailuetu: parempia päätöksiä tekevä organisaatio pärjää paremmin siinä maailmassa, jossa kaikki muutkin yrittävät oikaista samoja mutkia. 

 
Vinoumat eivät katoa tahdonvoimalla

 

Hyvä uutinen on, ettei vinoumia tarvitse — eikä voi — poistaa täysin. Niiden vaikutusta voi kuitenkin pienentää erilaisilla rakenteilla, jotka hidastavat ajattelua ja tuovat moniäänisyyttä päätöksentekoon. Tehokkaita työkaluja ovat esimerkiksi:

 

  • Itsenäinen arvio ennen ryhmäkeskustelua. Jokainen muodostaa oman näkemyksensä, ennen kuin ensimmäinen ankkuri tai auktoriteetin mielipide pääsee ohjaamaan keskustelua.
  • Tekoälyn käyttö vasta oman ajattelun jälkeen. Myös AI:n analyysejä ja raportteja luetaan ja käytetään päätöksenteossa vasta kun edellinen kohta on tehty.
  • Nimetty kriitikko kokoukseen. Rooli, jonka tehtävä on tietoisesti haastaa vallitseva näkemys ennen lopullista päätöstä.
  • Strukturoitu arviointi rekrytoinnissa. Ennalta sovitut, kaikille samat kriteerit vähentävät halo-efektin ja mielikuvien vaikutusta.
  • Päätöspäiväkirja ja palaverimuistiot ja pöytäkirjat. Kirjaa ylös, mihin tietoon päätös perustui — se estää jälkiviisautta ja auttaa oppimaan oikeista syistä.

 

Tietoisuus on ensimmäinen askel

 

Vinoumat eivät katoa siitä, että niistä on kuullut kerran koulutuksessa — sekin on oma harhansa, jota kutsutaan joskus nimellä G. I. Joe -harhaluulo: uskomme pelkän tiedon riittävän muutokseen. Todellinen muutos syntyy siitä, että organisaatio rakentaa rutiineja ja toimintatapoja, jotka tekevät hyvästä ajattelusta oletuksen eikä poikkeuksen. Se on paitsi psykologisesti valveutunutta johtamista, myös kilpailuetu: parempia päätöksiä tekevä organisaatio pärjää paremmin siinä maailmassa, jossa kaikki muutkin yrittävät oikaista samoja mutkia.

author-sign

Saattaisit myös pitää näistä

Ota yhteyttä

Figureout tarjoaa johdon, esihenkilöiden ja tiimien valmennusta vahvaan käyttäytymistieteiden ja liiketalouden osaamiseen pohjautuen. Figureoutin vahvuus on laaja-alainen ymmärrys ihmisen ja tiimien johtamisesta, tiimien toiminnasta sekä niiden kehittämisestä.