Artikkelit

Valtavirran johtajakuva heikentää työntekijän mielenterveyttä – Työntekijän toimijuus horrostilassa?

Toimijuuden puutteesta johtuva kärsimys näkyy työpaikan ilmapiirissä kaikkien osapuolten turhautumisena, työntekijän selittämättömänä pahana olona, marisemisena joka ei johda mihinkään sekä ihmisten kasvun pysähtyneisyytenä.

Ihmisen kokemus siitä, että hän on elämässään aktiivinen toimija, on voimakkaasti yhteydessä mielenterveyteen ja suorituskykyyn. Toimijuuden käsitteeseen liittyy mm. ihmisen aktiivisuus, osallisuus, vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita itse toimintatavat. Ja työelämän kontekstissa – työntekijän valta.

Näen työssäni paljon työntekijän toimijuuden uinumisesta johtuvaa kärsimystä. Kärsimys näkyy työpaikan ilmapiirissä mm. kaikkien osapuolten turhautumisena, työntekijän selittämättömänä pahana olona, marisemisena joka ei johda mihinkään ja ihmisten kasvun pysähtyneisyytenä. Kouluttamalla mm. valmentavasta johtamisesta, yritän osaltani poistaa tätä kärsimystä, mutta toisaalta osallistun sen ylläpitämiseen. Ainakin silloin, jos esimerkiksi erehdyn johtajiin panostamalla ylläpitämään diskurssia, jonka mukaan johtaminen on jotain parempaa, kuuluu muita paremmille tai kyvykkäämmille tai on jotain, joka ansaitsee enemmän sitä ja tätä kuin muu työ.

Tällaiset mielikuvat johtajista vaikeuttavat itse johtamista, aiheuttavat kärsimystä sekä johtajille itselleen että työntekijöille ja heikentävät työn tuottavuutta.

Työntekijän toimijuuden uinuminen ei ole vain johtamisoppien, johtamistapojen tai meidän kouluttajien vika, vaan työntekijät itse tuudittavat toimijuutensa uneen. Näen monien työntekijöiden kärsivän toimijuutensa horrostilasta, mutta samaan aikaan ylläpitävän sitä itse tutuilla ja turvallisilla odotuksilla ja uskomuksilla johtajasta: ”Kyllä sen pitää tietää tämä paremmin.” ”Sille tästä maksetaan, ei minulle”. ”Ei niiden johtajien kuullen tästä voi puhua”. ”Ei niiden pöytään kuulu istua” jne…

🔷 Valmentava johtaminen on loistoaskel siihen suuntaan, että saamme valtavasti lisää tilaa työntekijän omalle toimijuudelle. Lopulta myös mielenterveydelle ja aikaansaamiselle.

🔷 Haastan kuitenkin antamaan työntekijälle myös Valtaa. (Yhteiskuntatieteissä vallan käsite liittyy monella tavalla arkeemme ja kuvaa mm. yksilön toimijuutta tai sen puutetta omassa elämässään). Työntekijän toimijuutta kasvattava valta voi olla esimerkiksi:

–       osallisuutta päätöksen teossa

–       itselle sopivan johtamisen vaatimista

–       tilaa ottaa kantaa

–       valtaa kehittää omaa työtä

–       ammatti-identiteetti, joka ei tule annettuna vaan sen voi rakentaa itse

–       pääsyä verkostoihin

–       osaamisensa kehittämistä

–       suoriutumista haittaavien tekijöiden poistamista itsenäisesti

–       aktiivista omaa toimijuutta lannistavien uskomusten karistamista

Tässä yhteydessä tekee mieleni pitää myös blue collar -työntekijän toimijuuden puolta. Usein ajatellaan, että erilaiset johtamisopit ja valmennukset ovat siistien sisätöiden juttuja. Esimerkiksi toimijuus kuitenkin kuuluu kaikille ja on mahdollista kaikkialla. Yksi kasvattavimpia ammatillisen toimijuuden kokemuksia itselläni on ollut esimerkiksi työn teko maataloudessa.

Uskallatko sinä herättää työpaikkasi uinuvat toimijuudet?

Millaisia vaikutuksia sillä voisi olla teidän organisaatiossanne?

Mitä ehkä pelkäät tapahtuvan?

Onko tuo pelko totta?

Tutki aihetta lisää esim: Ammatillinen toimijuus – Rakenne, mittari ja tuki, Vähäsantanen ym. 2017.

author-sign

Saattaisit myös pitää näistä

Ota yhteyttä

Figureout tarjoaa johdon, esihenkilöiden ja tiimien valmennusta vahvaan käyttäytymistieteiden ja liiketalouden osaamiseen pohjautuen. Figureoutin vahvuus on laaja-alainen ymmärrys ihmisen ja tiimien johtamisesta, tiimien toiminnasta sekä niiden kehittämisestä.