Artikkelit

Eihän tästä tule mitään – Arvioi muutosprosessin onnistumista vasta kun on sen aika.

Monta kertaa käy niin, että kun lähdemme tekemään muutosta tiimin toimintaan tai yksilöinä omaan toimintaamme, teemme ensimmäisten vastoinkäymisten tai epäonnistumisten jälkeen johtopäätöksen, ettei uusi toimintatapa toimi. Homma ei lähdekään sujumaan niin näppärästi kuin ajattelimme, joten idea oli huono. Itseasiassa ahdistus jopa lisääntyi ja tuntuu, ettei nyt ole enää mikään hanskassa senkään vertaa kuin ennen.

Tällaisessa turhautumisen alhossa kannattaa pysähtyä miettimään,

Onko nyt oikea hetki arvioida muutoksen onnistumista?

Sosiaalis-psyykkinen suunnitelmallinen muutos, ryhmän tai yksilön, sisältää erilaisia vaiheita, eikä muutosprosessi etene aivan suoraan kohti parempaa. Matkaan kuuluu epäuskoa, suorituskyvyn heikkenemistä ja vaikeita tunteita.

A. Ryhmän muutosprosessista

Ryhmän muutoksesta halusin nostaa tähän kuvan Bruce Tuckmanin klassisesta ryhmän muodostuksen vaihemallista. Tämä malli kuvaa mielestäni hyvin myös sitä, mitä myös jo olemassa olevan ryhmän suorituskyvylle usein tapahtuu, kun sen toiminta organisoidaan uudelleen tai uuden toimintatavan mukaisesti. Ajankohtaisia esimerkkejä tiimin muutoksista voivat olla esimerkiksi itseohjautuvuuden lisääminen tai organisaation hierarkian madaltaminen.

Ryhmän kehitysvaiheet Bruce Tuckmanin mukaan

1. Forming (Ryhmän muodostus): Ryhmälle on esitelty uusi toimintamalli. Siirrytään esimerkiksi kohti itseohjautuvampaa työotetta. Alkuvaiheessa tiimin asenne voi olla myönteinen ja innostunutkin. Toisaalta osa haistele ilmapiiriä ja on vähän varuillaan. Kuulostellaan, mistä tässä uudessa toimintatavassa on kyse ja miten minä tähän suhtautuisin. Mikä minun asemani tulee olemaan? Itsenäinen työskentely on vähäistä ja johtajaan turvaudutaan helposti.

2. Storming (Kuohuntavaihe): Pikkuhiljaa ryhmän jäsenet uskaltavat tuoda ajatuksiaan esiin ja kokeilla erilaisia asemia uudessa tilanteessa. Väistämättä syntyy myös konflikteja, turhautumista ja erimielisyyksiä. Kriittisiä ajatuksia esitetään rohkeasti, mikä kertoo siitä, että jonkinlainen turvallisuuden tunne uuden edessä on palautunut ja alun pahin varautuneisuus on poissa. Ollaan siis jo aktiivisella kehityksen tiellä, vaikka juuri nyt saattaa tuntua siltä, että:

Mitä me oikein mentiin tekemään?!?!

3. Norming (normien löytyminen): Uuteen normaaliin aletaan sopeutua ja löytyy yhteinen käsitys uusista pelisäännöistä. Tässä vaiheessa tunnelma voi olla ”hurmiollinenkin” ja koetaan yhteistä iloa tiimin yhteisistä ponnisteluista uutta kohti. Samanmielisyyden paine voi toisaalta olla niinkin kova, ettei enää oikein uskalleta esittää eriäviä mielipiteitä, jottei saavutettu mukava leppoisuus ja yhteishenki vain rikkoutuisi.

4. Performing (Tavoitteellinen työskentely): Tunnemylläkkä ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ongelmat jäävät taka-alalle ja tiimin suorituskyky paranee huomattavasti. Pystytään keskittymään tehtävään. Tiimi kehittyy huipputiimiksi, kun turvallisuudessa saavutetaan piste, jossa uskalletaan olla myös erimieltä ja ymmärretään asiallisen erimielisyyden hedelmällisyys. Erimielisyys tai erimielinen ei ole enää uhka, vaan mielenkiintoinen. Turvallisuuden tunnetta ei tarvitse hakea esimerkiksi kuppikunnista, vaan asioista uskalletaan keskustella avoimesti ja kriittisesti. Kriittistä ja eteenpäin vievää ajatuksen vaihtoa uskalletaan käydä myös ryhmän ulkopuolisten tahojen kanssa.

Ryhmä on saavuttanut tehokkaaman ja luovemman tavan toimia.

Storming-vaiheessa muista siis: Voitte hyvin olla oikealla tiellä. Ehkä tarvitsette ohjausta ja sparrausta sekä tilanteeseen sopivaa johtamista, mutta suunta voi olla oikea. Tämä on muutokseen kuuluva vaihe. Toisaalta älä tyydy Norming-vaiheen leppoiseen myötämielisyyteen. Uskalla ottaa vielä viimeinen askel.

Kuohunta- ja retkahdusvaiheissa ei ole oikea hetki arvioida muutosprosessin onnistumista.

B. Yksilön muutosprosessi

Yksilön muutosprosessi on myös vaiheinen ja myös tällä matkalla on epäuskoa. Omassa työssäni olen käyttänyt motivoinnin ja tsemppaamisen työkaluna mm. Prochaskan & Di Clementen muutoksen vaihemallia. Tämä malli on kehitetty alun perin kuvaamaan muutosmatkaa päihteistä (tupakka, alkoholi) irtautumisessa, mutta myöhemmin sen on huomattu kuvaavan hyvin mitä tahansa elämäntapamuutosta. Olipa tavoitteena sitten terveellisemmät elämäntavat, oman työajan rajaaminen, työpäivän huokoistaminen, oman itseohjautuvuuden lisääminen tai vaikkapa omaan uneen panostaminen, matka kohti parempaa kulkee usein näin:

Muutoksen vaihemalli Prochaska & Di Clementen mukaan
  1. Esiharkintavaihe: Tässä vaiheessa ihminen ei itse tiedosta muutoksen tarvetta. Ympäristö ja läheiset ovat jo huomanneet muutoksen tarpeen ja ehkä ottaneet sen esillekin, mutta yksilö itse vielä kieltää muutoksen tarpeen. Tämä vaihe voi kestää pitkäänkin.
  2. Harkintavaihe: Tässä vaiheessa huoli omasta tilanteesta alkaa herätä. Tunteet ovat kuitenkin ristiriitaiset. Selvästi entinen elämäntapa tai toimintatapa vaivaa, aiheuttaa ongelmia ja ahdistusta, mutta asioiden muuttaminen tuntuu liian vaikealta tai pelottavalta. Entisen toimintatavan ja muutoksen hyötyjä ja haittoja punnitaan omassa mielessä.
  3. Valmisteluvaihe: Motivaatio muutokseen kasvaa ja ihminen on jo valmis kokeilemaan uusia toimintatapoja vanhojen tapojen rinnalla.
  4. Päätös: Tässä kohtaa hyötyjä ja haittoja on punnittu riittävästi. Tunnetyö on tullut siihen pisteeseen, että ihminen tekee päätöksen sekä selkeän toimintasuunnitelman ja aikataulun muutoksen toteuttamiseksi. Edellisten vaiheen kokeilut muuttuvat sitoutumiseksi.
  5. Toimintavaihe: Askel askeleelta ihminen alkaa muuttaa toimintaansa suunnitelmansa mukaisesti. Vaihe on työläs ja siihen kuuluu monenlaisia tunteita. Sitoutumisen aste on kuitenkin hyvä, joten vastoinkäymisistä huolimatta ”katse pysyy pallossa”. Matkalle kuuluu myös
  6. Retkahduksia: Juuri näissä kohtaa ei kannata päätellä muutoksen epäonnistuneen! Retkahdukset vanhaan kuuluvat muutosprosessiin ja niihin kannattaa suhtautua oppimiskokemuksina. On hyvä miettiä, miksi näin kävi, mikä johti retkahdukseen, miten voin välttää tämän ensi kerralla?
  7. Ylläpitovaihe: Uudet toimintatavat vakiintuvat ja muuttuvat arkipäiväisemmiksi. Mahdollisiin retkahduksiin kannattaa suhtautua kuten edellä ja ottaa edelleen tukea vastaan tarvittaessa. Ylläpitovaiheen riskinä on liiallinen luottamus yksin pärjäämiseen ja vanhoille tavoille altistavien tilanteiden kohtaamiseen retkahtamatta.

Myös yksilöllisessä muutosmatkassa läheisten tai asiantuntijoiden tuki, kannustus ja neuvot voivat olla tarpeen. Elämäntapojen, oman käyttäytymisen ja ajattelun muuttaminen on kognitiivisesti hyvin vaativaa ja väsyttävää. Ei kannata ajatella, että koko työ pitäisi pystyä tekemään yksin. Motivaation ylläpitämiseksi itseään kannattaa palkita (terveellisesti ja fiksusti) matkan varrella ja huolehtia omasta jaksamisestaan. Positiivinenkin muutos vie voimavaroja. 

Johda muutosta viisaasti, ota vastaan ohjausta ja malta mielesi.

author-sign

Saattaisit myös pitää näistä

Ota yhteyttä

Figureout tarjoaa johdon, esihenkilöiden ja tiimien valmennusta vahvaan käyttäytymistieteiden ja liiketalouden osaamiseen pohjautuen. Figureoutin vahvuus on laaja-alainen ymmärrys ihmisen ja tiimien johtamisesta, tiimien toiminnasta sekä niiden kehittämisestä.